keskiviikko 18. lokakuuta 2017

Taittopyörällä on kiva ajaa, haasteena tavaroiden kantaminen


#HSLkokeilu

Elisan Annika Ilmaranta testaa taittopyörän ja joukkoliikenteen yhdistelmää työmatkoillaan Vantaalta Pasilaan parin viikon ajan.
Taittopyörä kasattuna kuljetusta varten.
Kuva: Mari Päätalo

Kokeilu on lähtenyt hyvin käyntiin. Taittopyörällä on kiva ajaa ja sen käyttö sujuu hyvin. Löysin myös helposti oikean junan, jolla pääsen työmatkani kulkemaan.

Haastavinta oli taittopyörän kantaminen Pasilan juna-asemalla. Pyörä on melko painava etenkin kun kantamista on muutenkin paljon. Selässäni keikkuu lisäpainona painava reppu läppäriä, vaihtovaateita ja -kenkiä varten. Onneksi avasin suuni tuosta taittopyörän kantamisongelmasta, ja joku osasikin neuvoa minulle reitin, jossa voin näppärästi ajella tai ainakin taluttaa pyörää Pasilan asemalla.

Toivottavasti ensi viikolla säät suosisivat pyöräilyä...


Hankkeen toteuttaa HSL:n tuella Valpastin Oy.
Seuraa somessa: #uusityömatka ja #elisalainen!

 

tiistai 17. lokakuuta 2017

Kokemus oli kaikin puolin positiivinen!


#HSLkokeilu

Elisan Hanna Nyéki-Niemi testasi parin viikon ajan taittopyörän ja joukkoliikenteen yhdistelmää työmatkoillaan Keravalta Pasilaan. Kokeilun myötä Hannalle selvisi, että junaan saa ottaa mukaan myös tavallisen pyörän, joten viisaammat kulkutavat jatkunevat taittopyöräkokeilun jälkeenkin.


Kokeilun ajaksi Hannan käsilaukku vaihtui reppuun.

Kokemus oli kaikin puolin positiivinen. Pyörän käyttö, kokoon taittaminen ym. oli helppoa ja junassa pyörä kulki hyvin mukana. En tiennyt, että normi-polkupyörää saa kuljettaa junassa veloituksetta ruuhka-aikanakin mukana ja mietinkin nyt kokeilujakson jälkeen, että miksi en liikkuisi työmatkoja edes ajoittain vaikka polkupyörä + juna -yhdistelmällä.

Oman kokeilujakson aikana kelit olivat hyvät ja tämä ehkä osaltaan vielä teki kokemuksesta entistäkin positiivisemman; en ”joutunut” pyöräilemään juna-asemalle räntäsohjossa tms. ;)

Omalta osaltani pienenä haasteena oli mukana kuljetettavien tavaroiden määrä. Autoilijana olen tottunut siihen, että ei tarvitse juuri mitään kantaa olkapäällä ja mietin HSL + taittopyörällä liikkuessani tarkemmin, että mitä kaikkea tavaraa tarvitsenkaan päivän aikana mitä pitää kuljettaa / kantaa mukana. Tämä ei muodostunut tosin ”showstopperiksi” vaan esim. käsilaukun sijasta siirryin käyttämään reppua.

Yksi suuri osasyy miksi en ole aikaisemmin käyttänyt polkupyörä + HSL -yhdistelmää on, että en ole halunnut jättää pyörääni varastettavaksi juna-asemalle. Nyt kun kuulin, että normipyöränkin voi ottaa junaan mukaan ruuhka-aikanakin veloituksetta uskon, että aion vastaavaa ”viisaampaa” liikkumista tehdä jatkossa nykyistä enemmän.

Isot kiitokset vielä kun pääsin kokeiluun mukaan!



Hankkeen toteuttaa HSL:n tuella Valpastin Oy.
Seuraa somessa: #uusityömatka ja #elisalainen!

 

perjantai 13. lokakuuta 2017

Auton ja junan yhdistelmä on varteenotettava vaihtoehto

#HSLkokeilu

Elisalainen Minna Vatilo otti haasteen vastaan ja kulkee työmatkansa joukkoliikenteellä kahden viikon ajan. Työmaat ja sadesää ovat tarjoavat haasteensa, mutta vaikuttaa siltä, että autokyydin ja junan yhdistelmä on varteenotettava vaihtoehto.


Kaiken kaikkiaan ensimmäinen kokeiluviikko meni ihan hyvin. Kahtena ensimmäisenä aamuna kuljin koko matkan kotoa Espoosta Pasilaan julkisilla ja silloin matka kyllä tuntui pitkältä. Molemmilla kerroilla matkaan meni noin 1h10min eli reitti on kyllä hitaampi kuin autoillessa.

Sen olen oppinut, että raideliikenne on selkeästi luotettavampi vaihtoehto kuin bussit, koska ainakin omilla reiteilläni bussit ovat olleet aina myöhässä ja siitä on johtunut myös se, että suunnitelluilla reiteillä on mennyt paljon pidempään kuin piti. Esim. ylimääräinen 17 minuutin odotus, kun myöhästyneen bussin vuoksi myöhästyin junasta.

HSL Reittopas vs. Google Maps 

Yksi erikoinen havainto on ollut myös se että Google Maps on selvästi parempi reittiopas kuin HSL:n oma versio. Vaikka yritin HSL reittioppaassa muokata asetuksiakin, niin se ei edes ehdota joitakin reittejä, jotka olen itse huomannut toimiviksi ja joita Google Maps suosittelee.

Mukaviakin huomioita on tullut. Parina aamuna olen saanut mieheltäni kyydin Espoon asemalle, joten sen jälkeen junaan vaihtaminen on ollut erinomainen vaihtoehto. Ja näinä aamuina on junaan sattunut työkavereita, joten matka on mennyt mukavasti jutellessa. Silloin kun ei ole ollut juttuseuraa, matkalla on ollut erinomainen tilaisuus lukemiseen. Lisäksi julkisilla liikkuessa päivittäinen aktiivisuus lisääntyy mittarin mukaan merkittävästi, mitä vähän oletinkin tapahtuvan.
Vaihtokengät, sateenvarjot ja kunnon päällystakki...

Julkisilla liikkuminen vaatii selvästi enemmän suunnitelmallisuutta niin aikataulujen kuin varustautumisen suhteen. Autoillessa kun ajaa suoraan kuivaan parkkihalliin, niin ei tarvitse miettiä vaihtokenkiä ja sadevarustusta. Viime viikon sateissa on siis pitänyt opetella huomioimaan vaihtokengät, sateenvarjot ja kunnon päällystakki liikkeelle lähtiessä. Tosin tuokin on vain tottumiskysymys.

Vaihdolla on väliä

Pari asiaa on myös noussut mieleen itse julkisista kulkuvälineistä. Kun itse joudun joka tapauksessa aina valitsemaan reitin, jolla on vaihtoja, niin vaihtojen sujuvuus on erityisen tärkeää, jos halutaan ihmisiä julkisten käyttäjiksi. Kuten aiemmin jo sanoin, niin bussit eivät tunnu ikinä olevan aikataulussaan, joten vaihdot menevät aikataulun osalta pieleen. Erityisesti jos toisena välineenä on sellainen kulkuneuvo, jolla on pitkät vuorovälit.

Joskus taas vaihtaminen on haastavaa vaikka vaihto tapahtuu samalla asemalla, kuten Helsingin rautatieasemalla. Metrolaiturilta paikallisjunan laiturille on pitkä matka ja ruuhka-aikaan väkeä on paljon. Jollain tavalla pitäisi saada vaihdot onnistumaan samalta tasolta ja mahdollisimman nopeasti. Eli Pasilan suuntaan pitäisi saada jotain muitakin hyviä vaihtoehtoja kuin paikallisjunat. Onko se sitten Pisararata vai jokin muu.

Tällä hetkellä tuntuu, että Pasilaan on sujuva pääsy vain paikallisjunilla, kun kaikki tiet ovat remontin alla. Ja junalla tullessa toisaalta asema on mullin mallin ja kulku ulos asemalta taas tällä viikolla hieman hankala.

Kuva: Minna Vatilo

Kohtuullinen matka-aika auton ja junan yhdistelmällä

Summa summarum, ensimmäisen viikon perusteella julkiset olisivat ihan varteenotettava vaihtoehto, jos saisin pääosin kyydin Espoon asemalle mieheltäni. Tällöin matka-aika on kohtuullinen. Kotiinpäin tulo on toinen juttu, mutta silloin ei yleensä ainakaan ole niin kova kiire.

Hankkeen toteuttaa HSL:n tuella Valpastin Oy.
Seuraa somessa: #uusityömatka ja #elisalainen!
 

tiistai 3. lokakuuta 2017

Sähköpyörällä ohittelua Keskuspuiston pyöräruuhkassa

#HSLkokeilu

Elisan Laura Kuulasmaa testaa kahden viikon ajan sähköpyörää työmatkoillaan Kannelmäestä Pasilaan.

Sähköpyörällä ajelu on sujunut oikein hyvin, ensimmäisenä iltana kotiin ajamisessa ihan parasta oli kerrankin mennä Keskuspuistossa heittämällä kaikkien ohi. :-D Ja siellä olikin yllättävän kova ruuhka viiden aikaan myös pyöräteillä, tälläkin välineellä näköjään kellonaika vaikuttaa matka-aikaan! 


Laura Kuulasmaa ja sähköpyörä valmiina lähtöön!
Kuva: Sally Londesborough
Matka-aika ei ole merkittävästi nopeampi sähköpyörällä kuin tavallisella fillarilla, olen päässyt normaalisti puolen tunnin pyörämatkan parhaimmillaan 25 minuuttiin. Sähköpyörälläkin polkiessa tulee kyllä lämmin, muttei ihan niin kova hiki kuin tavallisella pyörällä, eli aamulla saattaa riittää vaikka paidan vaihto ilman suihkua. Eikä ole tarvetta vältellä tiettyjä reittejä, joissa on isoja mäkiä, koska sähköpyörällä nekin pääsee ketterästi ylös.

Olen testannut myös juna+pyörä -yhdistelmää, ruuhka-ajan ulkopuolella se on ihan toimiva, ja Kampin Narinkkatorillakin pyörä pysyi ihme kyllä tunnin verran tallessa! Käytännössä olen ajanut pyörällä joka päivä, vaan yhdeksi yöksi jätin sen toimiston halliin, kun piti mennä vieraiden kanssa edustamaan suoraan töistä keskustaan.

Yhtenä iltana, kun työpäivä venähti, ehti jo tulla pimeä ennen lähtöä, mutta onneksi olin varautunut lampulla ja löysin myös reitin, jossa lähes koko matkalla oli katuvalot. Hieman kyllä jännitti ajaa sähköavustuksella hämärässä ja paikoin ihan pimeässä.


Pimeys pääsi yllättämään syyspyöräilijän.
Kuva: Laura Kuulasmaa

Tuo mummomalli on kyllä mukava ajella, mutta oman sähköpyörän ostaisin kuitenkin ehkä sellaisena mallina, jossa moottori/tehostin on keskellä runkoa, jotta etupyörä ei ole niin painava. Huomasin myös, että hiekkatiellä ajaessa saa olla varovainen, ettei ’veto päällä’ aja pehmeään hiekkaan, jolloin rengas saattaa sutia. Koria kaipaisin pyörään, sillä tarakan kuminauhat eivät kovassa vauhdissa riitä pitämään esim. reppua kyydissä, vaan jouduin pysähtelemään useammin kerran korjaamaan kuormaa. Lopun viikkoa olenkin ajellut suosiolla reppu selässä.

Hieman enemmän suunnittelua ja varautumista pyörällä liikkuminen vaatii kuin autoilu. En ole myöskään ainoanakaan aamuna ehtinyt ajoissa palavereihin, kun olen aliarvioinut matkaan ja säätämiseen menevän ajan. :-)


Hankkeen toteuttaa HSL:n tuella Valpastin Oy.
Seuraa somessa: #uusityömatka ja #elisalainen!

keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Kokeilusta jäi hyvät fiilikset


#HSLkokeilu

Nokian Mika Nevander testasi taittopyörän ja joukkoliikenteen yhdistelmää parin viikon ajan työmatkallaan Vantaan Tikkurilasta Espoon Karaporttiin.  

Olen kulkenut taittopyörän ja lähijunan yhdistelmällä töihin kahden viikon ajan Vantaan Tikkurilasta Espoon Karaporttiin. Kokeilu on ollut varsin virkistävä ja luultavasti tulen käyttämään jatkossakin joukkoliikennettä työmatkaan. En välttämättä taittopyörällä, mutta voisihan nuo siirtymät tehdä esim. kävellen, tai omalla pyörällä, kun kesäaikaan polkupyörää saa kuljettaa junassa myös ruuhka-aikoina. Työnantaja myös tukee rahallisesti julkisten kulkuvälineiden käyttöä, joten kuukausilippu on varsin järkevä ostaa, vaikka sitä ei päivittäin käyttäisikään.

Taittopyörä laiturilla. Kuva: Mika Nevander
Taittopyörän käytöstä jäi hieman ristiriitaiset tunteet. Pyörällä on näppärä mennä kotoa asemalle ja vastaavasti asemalta toimistolle, mutta pyörän taittaminen, kantaminen ja kuljetus junassa aiheutti pientä tuskaa. Vaikka pyörän saa taitettua kasaan, sitä ei selkeästi ole suunniteltu kannettavaksi, pyörästä ei meinaa saada millään tasapainoista kanto-otetta. Magneettisen lukituksen voima ei riittänyt pitämään pyörää kasassa, vaan pyörä avautui kun sitä yritti kantaa.

Parhaiten homma sujui, kun liikkui ruuhka-ajan ulkopuolella ja pyörää sai kuljettaa junassa ilman että sitä taitteli kasaan. Pieni pyörä mahtui junan ovensuuhun varsin näppärästi, vaikkei polkupyörille tarkoitettu vaunu osunutkaan aina kohdalle. Avattuna pyörää oli myös paljon helpompi kuljettaa ja kantaa asemalla.

Pieni pyörä mahtui junan ovensuuhun varsin
näppärästi myös taittamatta. Kuva: Mika Nevander

Onneksi kelit kääntyivät hyviksi, testin alkuvaiheessa vallinneen räntäsateen jälkeen. Pienikin sade kylläkin vaatii hieman suunnittelua pukeutumiseen, koska parin kilometrin pyöräilyssä kerkeää jo kastumaan varsin perusteellisesti. Pieni ulkoilu ennen työpäivää antaa paljon energiaa ja pitää stressitasot kurissa, varsinkin, jos sääkin sattuu suosimaan. 



Kuva: Mika Nevander
Kaiken kaikkiaan kokeilusta jäi hyvät fiilikset ja se toi mukavaa vaihtelua arkeen. Lisäksi tuli todettua, että työmatka taittuu polkupyörän ja junan yhdistelmällä varsin sujuvasti, eikä siinä mennyt kuin noin vartti kauemmin kuin omalla autolla. Matka taittui parhaimmillaan noin 40 minuutissa.

Hankkeen toteutuksesta vastaavat yhteistyössä HSL ja Valpastin Oy.